diftongi

Substantiivi

1. diphthong

   kahden eri vokaaliäänteen jono, jossa väliin ei tule tavunrajaa; tavunrajainen vokaalijono

   “Suomen kielessä on kaikkiaan 15 suppenevaa diftongia (ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, äy, öy, iy, ey) ja kolme väljenevää diftongia (ie, uo, yö).”