aisti

Substantiivi

1. sense

   • eliöiden ominaisuus tai kyky havaita aistimillaan ympäristöstä tulevia ja elimistössä syntyviä konkreettisia vaikutuksia, joita voidaan käyttää ympäristön ja oman tilan havaitsemiseen

     “Ihmisen aisteja ovat hajuaisti, makuaisti, näkö'aisti, tuntoaisti, kuuloaisti ja tasapainoaisti.”