aihki

Substantiivi

1. pine

   • hyvin vanha ja hitaasti kasvanut tiheäsyinen mänty; ikimänty ; tietyn metsäalueen suurin tai suurimpiin kuuluva honka; aihkeja esiintyy lähinnä vain luonnontilaisissa aarniometsissä

     “Vanha viisas Aihki kesän metsään loihti.”