tavu

Substantiivi

1. syllable

   sanan osa, yhden tai useamman äänteen muodostama kielen rytmiyksikkö

   “Sanassa ”kolme” on kaksi tavua: ”kol” ja ”me”.”

2. byte, syllable

   tavallisesti kahdeksasta bitistä koostuva tietoalkio ja datan tallennuskapasiteetin mittayksikkö

   “Tavu eli oktetti on kahdeksan bitin muodostama kokonaisuus.”