haltija

Substantiivi

1. possessor, holder, occupant one who occupies a position

   henkilö, jolla on hallintaoikeus tai tosiasiallinen hallinta kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen; ei välttämättä omistaja

   “Jos autolla on rekisterissä sekä omistaja että haltija, haltija on verovelvollinen.”

2. possessor, gnome, occupant one who has control over, elf, but not necessarily legal ownership of, an item of fixed or movable property

   haltia, luonnossa tai kodin piirissä vaikuttava uskomusolento

3. bearer one who possesses a cheque, bond, or other notes promising payment

   bearer one who possesses a cheque, bond, or other notes promising payment