Pitkän englannin yo-kirjoitusten pisterajat - tilastot ja analyysit

Pitkän englannin ylioppilaskokeen pisterajat ovat olleet monien abiturienttien mielenkiinnon kohteena jo vuosien ajan. Tätä kiinnostusta ruokkii paitsi tarve arvioida omaa menestystä verrattuna valtakunnallisiin keskiarvoihin, myös halu ymmärtää laajemmin kokeeseen liittyviä trendejä. Viime vuosina pisterajoissa on havaittu selkeä noususuuntaus, erityisesti matalampien arvosanojen kohdalla, johtuen osittain kokeeseen ilmoittautuneiden määrän kasvusta.

Syksyisin pisterajat ovat perinteisesti hieman korkeampia kuin kevään kokeissa, ja vuodesta 2020 lähtien englannin koe on houkutellut ennätysmäärän osallistujia. Katsotaan seuraavaksi yksityiskohtaisemmin näitä pitkän englannin ylioppilaskokeen pisterajoja, niiden vuosittaista vaihtelua sekä taustalla vaikuttavia tekijöitä ja trendejä.

Pisterajojen kehitys viime vuosina

Pitkän englannin ylioppilaskokeen pisterajojen kehitys viime vuosina tarjoaa mielenkiintoista tietoa kokeen vaativuudesta ja suoritusten vaihtelusta. Vuodesta 2017 alkaen on nähtävissä hidas mutta tasainen nousu erityisesti laudaturin ja approbaturin pisterajoissa.

Laudaturin pisterajat ovat kasvaneet noin 5 %, kun taas approbaturin pisterajoissa nousua on havaittu jopa 15 %. Tämä kehitys saattaa viitata paitsi kokeen vaikeustason hienoiseen nousuun, myös mahdollisesti hakijoiden osaamistason parantumiseen sekä määrän kasvuun.

Syksyn ja kevään kokeiden välillä on myös eroa pistemääriin. Syksyn kokeissa pisterajat ovat yleensä hieman korkeampia kuin keväällä. Tämä ilmiö korostuu erityisesti approbaturin kohdalla, jossa syksyn ja kevään pisterajojen ero on keskimäärin 8,5 %.

Tämä saattaa johtua siitä, että syksyllä kokeeseen osallistuu usein opiskelijoita, jotka ovat kerryttäneet lisäaikaa valmistautuakseen perusteellisemmin. Näin ollen syksyn osallistujilla voi olla enemmän motivaatiota ja valmistautumisaikaa, mikä voi vaikuttaa kokeen tuloksiin ja siten pisterajoihin.

Kevään pisterajat

Alla olevasta taulukosta näet kevään kokeiden pisterajat ja keskiarvot viimeisen 5 vuoden ajalta.

	kevät 2025	kevät 2024	5v keskiarvo	5v minimi	5v maksimi
L	274	278	268	263	278
E	255	259	248	240	259
M	236	239	228	219	239
C	212	212	201	192	212
B	175	172	167	162	172
A	146	135	132	126	138
i+	138	123	125	118	132
i	127	118	117	110	124
i-	112	109	106	99	113

Vuonna 2024 kevään kokeessa laudaturin pisteraja teki uuden ennätyksen 278 pisteellä. Tämä kasvattaa paineita opiskelijoille, jotka pyrkivät saavuttamaan korkeimman arvosanan. Muiden arvosanojen, kuten eximian ja magnan, pisterajat ovat myös kasvaneet, mikä heijastaa yleistä suuntausta vaikeamman kokeen suuntaan.

Kevään kokeiden pisterajat eivät ainoastaan osoita suoritusten parantumista vaan myös kokeeseen osallistuvien opiskelijoiden kasvavaa kielitaitoa ja motivaatiota. Keskitason arvosanojen, kuten cum lauden (C) ja lubenter approbaturin (B), rajojen kehitys viittaa siihen, että keskimääräinen suorituskyky on parantunut.

Syksyn pisterajat

Alla olevasta taulukosta näet syksyn kokeiden pisterajat ja keskiarvot viimeisen 5 vuoden ajalta.

	syksy 2024	syksy 2023	5v keskiarvo	5v minimi	5v maksimi
L	278	277	273	270	278
E	258	257	254	250	258
M	238	238	235	231	238
C	212	213	210	206	213
B	181	182	179	173	182
A	151	147	145	136	151
i+	145	141	139	130	145
i	137	134	131	124	137
i-	126	126	121	112	126

Viimeisen viiden vuoden aikana syksyn kokeiden pisterajat ovat olleet korkeampia verrattuna kevään kokeisiin, mikä luo erilaisen haasteen syksyllä kokeeseen osallistuville opiskelijoille. Vuonna 2024 syksyn laudaturin pisteraja oli 278 pistettä, mikä on viiden vuoden maksimi ja osoittaa kokeen vaativan sekä valmistautumista että vahvaa osaamista.

Tämä pisterajoihin liittyvä kausivaihtelu voi johtua useista tekijöistä, kuten siitä, että syksyn kokeisiin osallistuu usein opiskelijoita, jotka ovat kerranneet ja parantaneet suoritustaan kevään jälkeen. Tämä voi nostaa yleistä suoritustasoa, minkä vuoksi pisterajat ovat korkeampia.

Syksyn kokeissa erityisesti alemman tason arvosanojen, kuten lubenter approbaturin (B) ja approbaturin (A), pisterajat ovat nousseet tasaisesti, mikä kuvastaa suurten osallistujamäärien vaikutusta sekä mahdollisesti yhä paremmin valmistautuvia opiskelijoita. Tämä osoittaa, että vaikka syksyn kokeessa onnistuminen vaatii kovaa työtä, opiskelijat, jotka käyttävät kesän tehokkaasti hyväkseen, voivat saavuttaa erinomaisia tuloksia.

Syksyn pisterajat toimivat arvokkaana indikaattorina opiskelijoille, jotka haluavat strategisesti ajoittaa kokeensa tai parantaa kevään suoritustaan.

Kokeeseen ilmoittautuneiden määrä

Pitkän englannin ylioppilaskokeen osallistujamäärät ovat pysyneet noususuunnassa viime vuosikymmenen aikana, heijastaen kasvavaa kiinnostusta ja tarvetta englannin kielen taidolle nykypäivän globalisoituneessa maailmassa. Kokeeseen ilmoittautumisten määrä on kasvanut keskimäärin noin 15 % viime vuosikymmenen aikana, mikä kuvastaa englannin kielen tärkeyden lisääntymistä osana ylioppilaskirjoituksia.

Kehitys saavutti merkittävän huipun vuonna 2020, jolloin syksyn kokeeseen ilmoittautui ennätyksellinen määrä opiskelijoita. Todennäköisesti tilastoon vaikuttaa tänä vuonna pandemian aiheuttamat muutokset kirjoituksiin.

Mielenkiintoista on, että nykyään ei enää ole merkittävää eroa ilmoittautuneiden määrässä kevään ja syksyn kokeiden välillä. Tämä tasainen osallistujamäärä molempina kirjoituskertoina voi tarkoittaa sitä, että opiskelijat ovat oppineet hyödyntämään sekä kevään että syksyn koemahdollisuuden strategisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Jatkuvasti kasvava kiinnostus englannin ylioppilaskoetta kohtaan voi osaltaan selittää myös pisterajojen nousua, sillä suurempi osallistujamäärä aiheuttaa kovemman kilpailun korkeammista arvosanoista. Tämä kehitys korostaa englannin kielen merkitystä ja sen hallitsemisen tärkeyttä opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta. Kouluille ja opettajille tämä tarjoaa arvokkaita näkemyksiä opiskelijoiden odotuksiin, mikä voi auttaa kohdentamaan resursseja ja tukitoimia tehokkaasti.

Johtopäätökset

Pitkän englannin ylioppilaskokeen pisterajat, niiden vuosittainen vaihtelu ja osallistujamäärät tarjoavat tärkeää tietoa niin opiskelijoille kuin koulutuspäättäjillekin. Kun tarkastelemme näitä tilastoja, voimme havaita, että englannin kielen merkitys ylioppilaskirjoituksissa on vahvistunut, ja opiskelijat ovat yhä paremmin valmistautuneita kohtaamaan kokeen kasvavat vaatimukset. Pisterajojen nousu, erityisesti kevään ja syksyn kokeissa, sekä ilmoittautuneiden määrän kasvu korostavat englannin kielen taitojen tärkeyttä sekä opiskelu- että uratavoitteissa.

Opiskelijoille tämän kehityksen ymmärtäminen voi auttaa asettamaan realistisia tavoitteita ja suunnittelemaan tehokkaasti valmistautumisensa kokeeseen. Kouluille ja opettajille se tarjoaa arvokkaita näkemyksiä siitä, miten tukea opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla näissä ratkaisevissa kokeissa. Nyt, enemmän kuin koskaan, englanti toimii porttina kansainvälisille mahdollisuuksille ja urapoluilla menestymiselle.

Tilastotietojen lähde:

Ylioppilastutkintolautakunta,